Vuodet eivät ole veljeksiä, viime vuonna kylvöt tehtiin huhtikuussa.

Nyt tekee tiukkaa toukokuunkin kanssa !    Aina sataa.

Helatorstaina kuitenkin päästiin kokeilemaan äestystä.

Seuraavaksi kuvasarja allekirjoittaneen  kevätkylvöistä v.2003.

En ole aikaisemmin muistanutkaan mainita,

että pellot ovat luomuviljelyssä,

lampaat eivät !

Mainittakoon, ettei tämä mörkö ole luomupienviljelijälampurin omaa kalustoa,

vaan lainaan sitä naapurin isännältä kerran keväässä ruokatunnin ajaksi !

Homma jatkuu lannanlevityksellä.

Perjantai-aamusella (30.5.)  piti ryhtyä multaushommiin, mutta sade ehti ensin !

Taas päivä odottelua, ehkäpä lauantaina (31.5.) olisi sateista välipäivä ?

Ja lauantaina taas pellolle, kuitenkin eri äkeellä kuin viimeksi,

tiheäpiikkinen joustopiikkiäes ei nimittäin selviä tukkeutumatta

yli 30 tonnin sontamääristä / hehtaari.

Tarvitaan hankmoa !

Ja sitten kylvämään.

Lannoitesäiliön kautta menee maahan virnan, kauran ja yksivuotisen raiheinän siemenet.

Siemensäiliön kautta monivuotinen nurmiseos; valko-apila, puna-apila, timotei  jne.

Vastauksena niille, jotka mielessään kyselevät, miksei Fordissa ole paripyöriä ?

Käytössä on Michelinin XM 108 matalaprofiilirenkaat, 540 / 65 R 38

Niissä voi pitää ilmanpaineina jopa 0,4 bar, jolloin ne painuvat kasaan ja

levittäytyvät pellon pintaan kuin "kumitelaketju". Akselipainoja on tietysti

seurattava ettei tule vaurioita. Näillä luomukumeilla olen ajanut jo 12 vuotta.

Kylvön jälkeen kerätään kivet

Iskuryhmä saaliin kanssa;

vasemmalta, Sanna, Hannu, Mirva ja Taina

Lopuksi jyräys,

joka tänä vuonna oli normaalia kiinnostavampi, kun sain pellolle kaverin,

jollaista en koskaan ennen ollut nähnyt, kun en varsinaisesti mikään lintubongari ole.

Ensin luulin että lokkihan se siinä, mutta ei, tämähän on paljon isompi ja uljaasti liiteli

siinä vierellä ja sitten se laskeutui aivan traktorin läheisyyteen.

Siinä se kuljeskeli pellolla eikä ollut moksiskaan vaikka aina välillä

tulin ihan viereen jyrien kanssa kolistelemaan.

Syömäänhän se mokoma tuli ja pisteli ilmeisesti

kauraa ja matoja poskeensa hyvällä ruokahalulla ?!

Haikarahan tuosta lähinnä mieleen tuli, semmoiset jotka keski-euroopassa

pesivät talojen savupiippujen päässä ! Mitäs se täällä Loimaalla tekee ?

Kuvasin sitä ikkunan raosta ja sitten kun tulin hytistä ulos,

niin poishan se lensi, taisi raukka pelästyä minua,

... mutta palasi pian lähemmäs, naapurin pellon päisteeseen.

Hetken maisteli jyviä Vähätalon Antin pellolla, siirtyi Pellonperän Onnin puolelle,

mutta lensi sieltä sitten taas meille.

Selvästikin luomusiemenet maistuivat paremmalta ! 

Lintu tuntui seuraavan traktorin liikkeitä, siirtyi pikkuhiljaa samaan suuntaan

mihin jyräyslenkkinikin vei !!!  Mellilän rajalta Pöytyän rajalle noin 400 metrin verran.

Soitin kotiin ja pyysin muitakin tulemaan katsomaan lintua, "traktorin hytistä käsin".

Perhe palasi pirttiin ja ilmoitti minulle mitä lintukirjassa mainittiin k.o. linnusta.

Se on kattohaikara ja vanhan lintukirjan (70-luvulta) mukaan tavattu Suomessa 50 kertaa,

nettitietojen mukaan nykyisin kuitenkin bongattu useita kertoja vuosittain eri puolilla maatamme.

Pesii Virossa, muttei Suomessa.

Kun pelto tuli jyrättyä, yritin taas ottaa siitä lähikuvaa "nokakkain"

mutta eihän se taaskaan hänelle sopinut vaan se otti ja lähti. 

Komiaa oli lento !

Parisen tuntia se viihtyi työmaallani ruokailemassa.

Lopuksi pari kuvasuurennosta.